Etelän reissu erkkariin ja siskon luo

Tulipahan tehtyä jälleen yksi junamatka siskoni Heidin luokse Ypäjälle. Näitä reissuja teemme joka vuosi monta kertaa, mutta koskaan matkan aikana ei ole ollut näin paljoa jännitystä ja vaarallisia tilanteita...

Ensinnäkin vastoinkäymiset alkoivat jo muutama päivä ennen aiottua matkaan lähtöä, kun Heidi soitti keskiviikkona ja kertoi Topin (heidän 1,5v jacki) olevan hyvin kipeä ja oksentelevan kokoajan. Suunnittelimme silti matkaa ja pohdimme juna-aikatauluja ja päätimme että tulen perjantai-iltana jo, vaikka näyttely on vasta sunnuntaina.

Sitten torstaina Heidi soitti pikapuhelun, että lähtee Topin kanssa lääkäriin kun se ei suostu syömään eikä juomaan mitään, ruiskulla tarjottu vesi oksennettiin heti pois ja poika on tosi alakuloinen. Tässä vaiheessa rupesimme miettimään, että mitä jos Topilla on jokin tarttuva tauti, en uskaltaisi Wallun kanssa mennä niille hakemaan tautia, saatika viemään sitä sen jälkeen koko parsonkansalle! Lääkäri ei osannut sanoa oikein mitään, suolessa ei tuntunut mitään, epäili vatsahaavaa kun oksennuksessa oli kuivaa verta, mutta sanoi että luultavasti ei ole tartuntatauti kun koira ei ripuloi.

Torstai-iltana pohdittiin ja yritin etsiä keinoa päästä julkisilla toisten sukulaisten kautta, mutta mitään vaihtoehtoa ei löytynyt. Päätimme että otetaan riski, tulen lauantaina päiväjunalla, että olen illalla siellä, kannan koiraa kokoajan sisällä ja ulkona korttelin säteellä, ja nukumme vierashuoneessa jossa heidän koiransa eivät ole.

Perjantaina Heidi kertoi ettei Topi ollut oksentanut enää, kun sai oksennuksenestolääkettä ja voi hieman pirteämmin kun sai nesteytystä. Joten trimmasin Wallun loppuun, varasin liput ja luotin siihen, ettei se ole tarttuvaa kun ei ripuloi. Kuitenkin niin, että jos tilanne muuttuu, että heidän toinen koira alkaa oksentelemaan ja voimaan pahoin niin en mene sitten erkkariin tartuttamaan muita. Taudilla oli tähän mennessä kuitenkin jo neljä päivää aikaa itää Vellussa, joka kuitenkin voi yhtä hyvin kuin ennenkin.

Lauantaina lähdin junaan, ja pian sainkin Heidiltä viestin, että kävivät ell nesteytyksessä ja Topilla tuntui suolessa vierasesine! Eli mitään tartuntavaaraa ei ole ja turvallisin mielin saatoin matkustaa heidän luokse. Ainut huoli oli enää Topin vonti, joka heikkenikin koko päivän ja illalla se vaan makasi silmät auki sängyllä hyvin tuskaisen näköisenä. Päätettiin, että kyllä se täytyy viedä leikattavaksi, kun ei ole tiistain jälkeen syönyt eikä juonut mitään, ainoastaan nesteytyksessä saanut nestettä. Kova huoli painoi mieltäni Topin takia, ja pari kyyneltäkin siinä pääsi kun mietin niin pienen koiran leikkaamista, joka on jo todella huonovointinen ja kuihtunut. Wallukin huomasi, ettei kaikki ole hyvin ja käpertyikin yöki kainalooni nukkumaan, vaikkei normaalisti sängyllä saisi olla...

Sunnuntaiaamuna lähdimme ajelemaan siskon miehen kanssa kohti Lohjaa, kun taas Heidi tyttärensä kanssa lähti ajelemaan kohti Turun eläinsairaalaa Topin kanssa. Moneen tuntiin ei tapahtunut mitään erikoista. Topi oli otettu turussa vastaan ja kerrottu vain että kolmelta saa hakea. Lohjalla taas todettiin olevan menossa vasta junnu-urokset kun pitäisi kohta olla avoin luokka jo ainakin puolessa välissä.. eli toisin sanoen kehä oli yli kaksi tuntia myöhässä. Wallua hermostutti odotella boxissa niin pitkän ajan, mutta hermostutti myös boxin ulkopuolella kun kaikki hälinä ja rähinät kaikuivat hallissa. Wallu ei ole koskaan tykännyt halleista, enkä oikein minäkään. Mutta Wallun kanssa harjoiteltiin kehän laidalla liikkumista ja seisomista, jätkä osasi todella loistavasti niinkuin aina! Myös kattelin sen hampaita ja tutkin sitä, kuten myös matkaseurani, ja Wallu oli täydellisesti.

Sitten kun lopulta koitti aika mennä kehään. Wallu meni häntä pystyssä siihen asti kunnes astuttiin ruohomatolle, jolloin häntä tipahti ja laski kuin lehmänhäntä! Korvat meni luimuun ja mulkoili jokasuuntaan että kuka nyt vuorostaan hyökkää kimppuun. Onneksi oli hetki aikaa ennenkuin tuomari alkoi katsomaan koiria, ja sain Wallun piristettyä ja ajattelin että nyt tarvitaan vaan reipasta liikkumista niin kyllä se tästä.

Sitten kauhistuksekseni kuulin, kun tuomari sanoi jotain "on the table" ja kehätoimitsija tulkkasi, että ei liikuta ollenkaan vaan otetaan suoraan pöydälle! Järkytyin ja yritin sitten reippailla Wallua muulla keinoin, kun ei arvosteluakaan saanut häiritä ja koiria oli niin vähän etten kehannut kehästä poistuakaan liikuttaakseni Wallua. Noh se tuntui kuitenkin reipastuvan siitä ja rohkaistuvan.

Sitten pian koitti Wallun vuoro.. Pöydälle kun mentiin, laitoin Wallun niin, että se näki tuomarin. Se ei välittänyt siitä mitään, kunnes tuomari kiersi meidän taakse ja pyysi kääntymään. Mulla löi ihan tyhjää mitä tarkoittaa "turn around"... mietin vaan että around sanotaan yleensä kun pitää tehdä liikkeet kehän ympäri, että mitä ihmettä! Onneksi kehätoimitsija auttoi, että tuomari pyysi kääntämään koiran toisin päin. Wallu hämmentyi tästä lisää ja meni hieman epävarmaksi. Antoi kuitenkin tuomarin katsoa hampaat todella nätisti ja tutkia päätä jne. Sitten tuomari peruutti sivulle ja Wallu alkoi istumaan. Sitten kaikki tapahtui todella nopeasti, en oikein ymmärrä vieläkään mitä tapahtui. Nostin Wallua takaisin seisomaan, sitten ilmeisesti tuomari lähestyi hiljaa koiraa, olin asettelemassa Wallun jalkaa kai, kun se käännähti tuomaria päin ja ärähti. Tuomari peruutti taaksepäin ja katsoi koiraa hämmästyneenä. Wallu oli jännittynyt, jotenkin istui ja nojasi minuun ja pidin siitä kiinni. Tuomari yritti lähestyä kai uudelleen, mutta luopui ja pyysi tekemään kolmion. Nostin wallun pöydältä ja liikuttiin ja Wallu oli ihan normaali. Lopuksi seisotin ja Wallu oli iloisen oloinen, niinkuin yleensä kehässä. Tuloksena kuitenkin EVA ja arvostelulappu oli täysin tyhjä. Mtta yrittänyttä ei laiteta, eikös ne niin ruukaa sanoa? :) Ollaan jälleen kokemusta rikkaampia, sain parsonkalenterin ja vuosikirjan, joten hyvä reissu se oli! Ja sain myös kokemuksen tuosta hallista, että en oikein mielelläni sinne ole Titoa viemässä villaerkkariin maaliskuussa.. Katsotaan vielä lähempänä, mutta ei minua oikein viehättänyt, ja siellä oli sitäpaitsi tosi kylmä vaikka ulkona oli jotain 15 astetta lämmintä ja oikein aurinkoista!

Kiitos paljon Leena Mäkelälle kuvasta! :)

Kotimatkalla saatiin kuulla, että Topin leikkaus oli onnistunut hyvin, ja oltaisiin suunnilleen yhtäaikaa kotosalla. Alla kuva Topista juuri kotiin saapuneena, vain muutama tunti leikkauksen jälkeen. Sen illan Topi lähinnä vaan pötkötti. Seuraavana aamuna oltiin jo paljon virkeämpiä, käveleskeltiin jo vähän ja jaksettiin mennä sängyn alle piiloon lääkeruiskua ;) Maanantaiaamuna tosiaan lähdin junaan takaisin kajaania kohti. Hieman harmittavaa, että Wallulla ei menestystä tullut, mutta tylsäähän se olisi jos aina voitettaisiin :)

Plussana reissussa oli se, että näin Heidin naapuritätiä koiransa kanssa, jonka kanssa siis oltiin Pöytyällä RYP kehässä, ja Wallu ei oikein tykännyt siitä koirasta eikä sekään Wallusta. Tuli todettua myös, kun lenkillä törmättiin etteivät nämä pidä toisistaan kehän ulkopuolellakaan ;) Komea koira se kyllä on, ja omaa komean murinan :D

Match Show Kajaanissa 25.9.

En taas saa tekstiä muokattua oikeaan reunaan.. äh.. Mutta sunnuntaina oli mätsäri, jossa Tito ja Wallu pyörähtivät kehässä tuloksin PUN ei sijaa, ja sen lisäksi Tito pääsi vielä JH kehässä pyörähtämään Heidin kanssa tuloksena JH4! Pari esiintyi minusta hienosti ja yhteistyö pelasi. Tito oli ehkä hieman hämillään, kun joutui toisen matkaan, mutta ei tällä kertaa enää etsinyt kehän laidalta minua niinkuin Pyhännällä. :) Mätsäripaikalle mentiin suoraan Puolangalta, joten pojat olivat tosi väsyneitä ja väsyneen käytöksen ymmärtää kyllä molemmilta.. Alla muutamia kuvia.

Ulkoasu

Nyt alkaa ulkoasupäivitys olla valmis ja samalla pojat saivat omat sivut, joista löytyy lisätietoa pojista ja vähän luonnekuvausta yms :)

Suunnitelmia vuodeksi 2012

Pikkuhiljaa alkaa näyttelyiden tuomaritietoja ilmestyä nettiin, joten alkaa olla aika taas suunnitella ensivuotta ainakin näyttelyiden osalta. Tämä syksy näyttää oikeasti etenevän päivä kerrallaan, eikä loppuvuodeksi ole vieläkään tullut selvyyttä mihin näyttelyihin mennään, vai mennäänkö minnekään. Joten ajattelin kurkkia hieman ensivuoden tarjotaa jo, jos vaikka voisi varautua siihen paremmin.

Aikaisemmin en ole tainnut tällaista blogimerkintää tänne tehdä, vaikka muualle olenkin. Kuitenkin painotan vielä sitä, että listassa on paljon kaikenlaista, mutta kaikki eivät tule todellakaan toteutumaan. Osakseenhan tämä johtuu tuomareista, jotka julkaistaan myöhemmin, ja toisekseen päällekkäisistä menoista ja mitä kaikkea tuleneekaan eteen.

Listassa on merkittynä kumpaa koiraa olen ajatellut viedä, tai sitten se kohta on vielä auki. (luonnollisesti: T=Tito, W=Wallu) ja lopussa on tuomaritiedot niin että Wallun tuomari on ensin ja sen jälkeen Titon tuomari. En laittele vielä kysymysmerkkejä enkä mitään, koska kaikki on vielä auki ja kysymysmerkit tulisivat kaikkien kohdalle, paitsi tamminäyttelyyn aion Titon viedä vaikka mikä olisi! Ja Tito on myös varattu Junior Handleriin sunnuntaille, jos joku haluaa lauantaina Titon viedä JH:seen niin saapi kysellä vaikka sähköpostilla! :) Ja tietenkin joitakin näyttelyitä voi tulla, mitä listalla ei ole mainittu.

Näyttelysuunnitelmia vuodelle 2012:14.-15.1. Kajaani KV Tamminäyttely (T) t. Tamas Jakkel
22.1. Kokkola rn (W) t. Marjo Nygård
4.2. Keuruu rn (W) t. Tanya Ahlman-Stockmari
25.-26.2. Tuusniemi rn (W,T) t. Anne Sume , Unto Timonen
25.3. Lohja ER Villakoira (T)
14.4. Vaasa KV (W,T) t. Marit Sunde , Moa Persson
19.5. Somero rn (W) t. Marja Salminen
26.5. Joensuu kr (W,T) t. Tiina Illukka, Tatjana Urek
27.5. Joensuu KV (W,T) t. Jetta Tschokkinen , Brenda Banbury
10.6. Salo kr
30.9.-1.7. Rovaniemi KV
7.-8.7. Kokkola KV
14.7. Oulu KV
15.7. Oulu KV
21.-22.7. Kemi KV
3.8. Kuopio KV (T) t. Dimitris Antonopoulos
4.8. Kuopio KV (W,T) t. Hanne Laine Jensen , Mery Chantal
5.8. Kuopio KV (W,T) t. Annukka Paloheimo, Martin Baskaran Soto
11.8. Hyrynsalmi rn (W)
1.9. Liminka rn (W,T)
2.9. Liminka rn (W)
22.9. Turun seutu (T)
7.10. Lohja ER Parson (W)
3.-4.11. Turku KV
8.-9.12. Helsinki KV x2 HeW-12, V-12

Näyttelyiden lisäksi suunnitelmia vuonna 2012:
Wallun kanssa:
- Rallytokoa jatketaan, kisoihin asti?
- Tokoa, jos pääsisi jollekin kurssille hieromaan ALO-liikkeet kuntoon (se perhanan hyppy...)
- Terveystutkimukset ainakin selkä, silmät, polvet (luusto ehkä jo tämän vuoden puolella)
- Metsästyshommia voisi katsella

Titon kanssa:
- Terveystutkimukset ainakin lonkat, silmät, polvet, (kyynärät, selkä vasta 2v?)
- Rallytokoa ja tokoa jatketaan "omaksi iloksi"
- Agilityn tavoitteellisen treenaamisen aloittaminen jos luusto ok

Tämän lisäksi varmasti tehdään paljon muutakin, mutta tässä nyt jotain mitä ainakin on prioriteettalistan kärjessä ensivuodelle. Näin flunssaisena on hyvä pohtia tämmösiä :D Ja enköhän loppuvuodesta vielä päivitä listaa, mutta itelle ajattelin laittaa ainakin nyt tännekin ylös :)

Ulkoasu

Pitkään suunniteltu ulkoasun muuttaminen lähti käyntiin nyt pikaisella kuvanvaihdolla, aika kökköä, mutta jospa tänä nyt motivoisi tekemään lisää muutoksia ja kenties joskus kokonaan uusi ulkoasu saataisiin valmiiksi :)

Syksy ja romuska, mutta ei anneta sen häiritä harrastuksia

Syksy saapui ja toi tullessaan romuskan, flunssa, nuhakuumeen, miksi kukin tätä ärsyttävää tautia haluaa kutsua. Silti olemme yrittäneet pysyä harrastustahdissa kiinni, ja ilmeisesti onnistuneetkin siinä... Blogi ei vaan meinaa pysyä tahdissa mukana ;)

Ensinnäkin viimeviikon rallytokotreenit menivät niin hyvin, että päätin eiliseen treeneihin ottaa kameramiehen mukaan, vaikka vettä satoi ja flunssa jylläsi. Lopputuloksena kuitenkin oli, ettei Wallu suostunut istumaan kertaakaan kunnolla, koska asvalttikenttä suoraan sanottuna lainehti vedestä, jota tuli koko treenien ajan vain lisää ja lisää... Kokeiltiin muutamaan kertaan suorittaa rataa alusta ja ohjasin koiraa aina lelulla ja herkuilla istumaan, mutta ei niin ei.. lopussa suoritimme radan niin että jokaisen istumisen ja yhden maahanmenon kohdalla pyysin Wallun vain seisomaan paikoillaan. Kaikki muu menikin täydellisesti, paitsi istumisen sijaan Wallu vain seisoi. Että kai se meni sitten ihan hyvin... Videota en halunnut tuosta sitten loppujen lopuksi ollenkaan, odotellaan vapaamuotoisten harjoitusten alkamista ja yritetään sitten uudelleen... Tämä oli tosiaan viimeinen kurssimuotoinen kerta, ja todella kiva kurssi olikin! :)

Sitten viikonloppuna oli vuorossa mätsäri Vaalassa. Viimeksi kun oltiin siellä, niin sää oli yhtä kolea ja sateen uhka yhtä suuri kuin nyt, mutta vuodenaika oli kevät. Erona oli myös tuomarin sukupuoli ja menestys. Molemmat koirat olivat samalla tuomarilla ja menivät todella hienosti. Titolla ainut ongelma oli malttaa olla jahtaamatta puista tippuvia lehtiä, joita siinä tuulessa koivikon alla oli paljon! Titon tulos siis PUN3 viidestä punaisen saaneesta ja palkintoina oli vinkulelu joka revittiin silpuksi paluumatkalla ja dentasticksien tapaisia luita, joilla putsattiin voitonmaku suusta molemmilta pojilta. ;) Wallulla meni paljon paremmin. Se esiintyi yhtä automaattisesti kuin tähänkin asti, paitsi pöydällä rimpuili kuten aina. Tällä kertaa vaan paljon vähemmän kuin ennen, ja se rimpuilu oli tuomarin pussailuyrityksiä taas.. Tuomari oli siis nainen, joten tietenkin sitä olisi pitänyt saada pussata! Wallun tulos hienosti PUN1 kolmen taitavan koiran joukosta! Sitten odottelimme pienen hetken BIS-kehää, jossa tulisi olemaan kuusi koiraa. Mietittiin, että olisihan se hienoa sijoittua hieman korkeammalle kuin viimeksi, jolloin Wallu oli kuudes. Toiveisiin vastattiin, Wallu käyttäyty loistavasti ja oikein esiintyi edukseen, mitä harvoin jaksaa enää jatkokilpailuissa tehdä. Tulos täten  loistavasti BIS2!

 Tällä viikolla ollaan sitten käyty taas Agilityssä Titon kanssa, jälleen mentiin mutkaputkea, suoraa putkea, siivekkeitä ja uutena tuttavuutena pöytää! Poika hyppäsi rohkeasti suoraan pöydälle kun mentiin sen viereen ja laitettiin herkkuja namialustalle pöydän päälle. Sitten kokeiltiin vauhdin kanssa ja hypättiin pöydältä alas. Poika oli ihan innoissaan kun pääsi vihdoin pomppimaan, jota se niin rakastaa! Se on hoksannut, että rappukäytävän portaat on ihanat! Ne on juuri sopivan kokoiset, että niitä voi pinkoa ylös niin että koskettaa vain joka toiselle rapulle. Niin se vaan haluaisi rynniä niitä ylös alas ylös alas, paino sanalla haluaisi ;)

Viikonloppuna myös mittailin poikaa, sain noin 39 cm (vaihteluväli mittauksissa 38-42cm) ja painoa henkilövaa'alla 7,2kg. Wallupoika on saanut massaa takaisin ja painoa oli jälleen 9kg. (Sehän menetti massansa kun pentu tuli enkä tajunnut heti lisätä ruoan määrää, joka lopussa oli melkein tuplaten aikaisempaan! Oli se niin kuluttavaa seurata koko ajan mitä pentu teki. Nyt on hieman voitu tuosta jo vähentää. Seuraavaksi ostankin sille Jahti Vahti Energyä Kanariisin sijaan, kesän olen antanut hieman penturuokaa ruoan sekaan)

Viikonloppuna olisi vielä yksi mätsäri tiedossa tälle syksylle, sen jälkeen ne varmaankin jää taas talvitelolle. Näyttelysuunnitelmat ovat vielä aivan auki, trimmin tarpeessa ainakin molemmat pojat on. Oottakkees kun mamma tästä paranee ja saa taas sakset käteen niin karvat pöllyää ;) Titon turkki on nykyään niin ihanan pehmoista! Miten pentukarva voi vielä pehmetä entisestään? Tai yhtä pehmeää se taitaa olla, mutta on nyt sellaista liukasta mutta karheeta ja sojottaa paremmin pystyssä ja ihanaa <3 Ainut vaan että takkuja saa selvitellä "jatkuvasti", tai siltä se ainakin tuntuu. Onneksi noin kahdessa viikossa menee aina takkukausi ohi yhdestä kohdasta. Aluksi takkusi korvantaukset, nyt takkuaa päälaki ja korvan yläpuolelta ja itse korvat ja sieltäkin se on jo menossa ohi ja alkamassa niskassa. Saa nähä onko koko takkukausi tällaista "vaiheittaista" vai onko tämä vasta alkua.. Eilen illalla selvittelin pelkkää päälakea ja niskaa 45min telkkaria katsottaessa, täytyy oikeasti alkaa ostella turkinhoitovälineitä (lisää) nyt pian, pitkä ostoslista napottaa tietokoneen vieressä, mutta en ole saanut vielä mitään sen enempää aikaiseksi..

Tulipas nyt pitkä tylsä tekstipostaus, mutta lupaan ottaa ja laittaa kuviakin kunhan tästä paranen! Ja olen kadottanut kesän näyttelykuvat jonnekin, hyvä minä.. muistaisi edes mille tietokoneelle ne tuli kesän aikana laitettua.. Onneksi pari hassua kuvaa laitoin niistä jo nettiin, ettei suurta vahinkoa ole päässyt tapahtumaan, mutta jospa ne sieltä löytyisi niin kaikki kuvia toivoneetkin saisivat niitä kuvia joskus :|

Ja sellainen pikku juttu meinasi unohtua sanoa, että erkkarin laput tuli! Wallu kisaa numerolla 104 käyttöuroksissa, joita olikin hurjat 6 kappaletta! Saa nähä saadaanko sieltä minkälainen tulos, mutta jos hyvän arvostelun edes saisi vaikka hylsyn kera, se tammarinkin arvostelu oli niin ihana vaikka lopussa lukikin se tyhmä hylkäys, mutta viis siitä! Tapahtuman takia sinne mennään, eikä niiden nauhojen värien takia :D

No laitetaas nyt vielä sitten vaikka nuo ruusukekuvat, kun sain ne muutama viikko sitten lopussakin seinälle pöydän reunalta, ja myöhemmin laitoin mätsäriruusukkeet roikkumaan kaapinsyrjälle ja joskus viikko sitten lopussakin sain otettua kokonaisuudesta jonkinlaisia kuviakin!

Eli tässä ensimmäisessä näkyy vaakarivissä koko kesän saldo, esin SA x3 (ostetut), Joensuun ROP&CACIB, Tornion CACIB&VaCA ja sitten Pöytyän ROP&SERT&MVA

Tässä taas sitten on mätsäriruusukkeet, ylimpänä Titon, loput Wallun (vihreä taitaa olla JH:sta)

Ja tässä vielä pokaaleista ja vähän kokonaisuutta, oikealla puolen on vanhat ruusukkeet ja iso pokaali on RYP4-pentu ja pienet pokaalit edessä reunoilla on luolilta ja loput näyttelyistä. Kuva on aika huono, mutta vähän malliksi jos ees olisi :) Ja ei olisi pelkkää tekstiä tämä postaus..

Villisagia ja Parsonrallia

Piti taas kyllä vängätä koko mielikuvitukseni kapasiteetti, että sain tämän kirjoituksen otsikoitua...

Tänään oli ensimmäinen kerta Titon kanssa agilitya, villakoirakerhon paikallisosaston kautta RumaRakilla. Aivan mahtavaa kyllä oli, vaikka radalla oltiin vain pari minuuttia. Ihana oli päästä lämmittelemään koiraa ja sytyttelemään sitä radalle! Ja radalla mentiinkin sitten vähän vaihtelevalla mielenkiinnolla, ja minulla kauhea stressi ettei tuo karkaa niinkuin Wallu... Mutta kaikki meni hyvin onneksi, ensikerralla voin olla rohkeammalla mielin niin ehkä Titokin on rohkeampi, vaikka todella rohkea jo olikin. Harjoiteltiin siivekkeiden läpi menemistä (ilman hyppyä) ja rohkeasti poika menikin. Mulla on vielä vaan ohjauskulmat hakusessa ja meinaan juosta päin estettä jolloin Titollakaan ei onnistu... Harjoiteltiin myös putkessa menemistä, ja rohkeasti poika sinne menikin! Mentiin pari kertaa molemmista suunnista ja sen jälkeen poika juoksi putkessa ihan itsekseenkin. Kokeiltiin myös ensin pientä mutkaa ja sitten ihan 90 asteen mutkaa, ja molemmat läpäistiin hienosti! Rohkea poika :)

Korvatkin pojalla oli kokoajan mukana, kun meinasi huomio hetkeksikin herpaantua ja lähteä juoksentelemaan pitkin ja poikin niin heti kyllä tuli takaisin kun kerran huikkasin. Aivan mahtava poika! Olen kyllä todella ylpeä. :)

Wallun kanssa treenaillaan rallytokoa edelleen, kohta alkaa olla alokasluokan liikkeet hallussa, mutta melkosta rallia se välillä meinaa olla.. Wallu kiertää mua kuin kissa kuumaa puuroa et mihin kohti tällä kertaa pitää istua ja kumpaan suuntaan pitää kiertää (kun ollaan treenattu molemmilta puolin sivulle tuloa sekä eteenistumista "sarjoina) eikä meinaa kuunnella yhtään :D Joskus taas kaikki menee nappiin ja koira toimii loistavasti. Pääasia kuitenkin että radalla on hauskaa, ja Wallun mielestä se todellakin on superhauskaa! :)

Mutta tämmösiä tällä kertaa, mitään ihmeempiä ei ole muuta tapahtunut, tulevat näyttelyt ovat kaikki vielä suunnitteluasteella, saa nähä milloin mennään ja minne. Titon kanssa tamminäyttely on varma, mutta se on vasta ensivuonna ja siihen on onneksi vielä aikaa :)