Lahti pentunäyttely 30.10.

Perjantaiaamuna kello soi seitsemän aikoihin ja kahdeksalta aloitin laittamaan Titoa näyttelykuntoon. Tarkoituksena oli lähteä iltapäivällä ajelemaan tätini perheen luokse Nokialle, joten pesu ja trimmi oli suoritettava vähän turhankin hyvissä ajoin ennen näyttelyä. Rapiat neljä tuntia meni trimmaukseen kaikkinensa, ensimmäinen tunti takkujen selvitykseen (joita selvitin puolitoista tuntia jo torstaina illalla), seuraava tunti sisälsi pesun ja föönauksen ja sitten vielä kaksi tuntia leikkaamista. Nättihän pojasta tulikin (vaikka kuva on aivan surkea):

Sitten lopultakin viiden aikoihin iltapäivästä pääsimme lähtemään matkalle ystäväni Heidin ja hänen porukoidensa kanssa. Tito sai matkustaa kangashäkissä takakontissa, takapenkillä matkusti juoksuinen Saaga-collietyttö ja etupenkillä Nalle-tipsu. Ihmisiä autossa oli neljä aikuista ja siihen vielä viikonlopun tavarat, joten aika täynnäpä auto oli. Mietimme jopa pakatessa, että pitäisikö minun jättää kamera ja käsilaukku pois, kun ei meinannut millään mahtua minnekään. Mutta sopu sijaa antaa, myös kassien kesken peräkontissa ;)

Puolen yön seutuun pääsin Nokialle Titon kanssa, missä tiedossa olikin ihan vain seurustelua sukulaisten kanssa ja oleilua ja valmistautumista henkisesti tulevaan sunnuntain näyttelyyn. Perjantain ja lauantain välisenä yönä satoikin hieman vettä ja muutaman ärräpään päästinkin niille, jotka ovat päättäneet ettei heidän pihakatuaan tarvitse päällystää (siis ihan keskustan tuntumassa olevalla asuinalueella lähes kaikki muut kadut on päällystetty, paitsi juuri se missä sukulaiseni asuvat). Joten sainkin sitten pestä Titon jalat ja vatsan kahdesti lauantain aikana. Sunnuntaiaamuna kannoin pojan kadun päähän, jossa alkaa asvalttitie, kiersimme lenkin ja kannoin taas poitsun takaisin. Matkaahan ei ole kuin ehkä 300 metriä, mutta ei kyllä mitään herkkua ollut kantaa melkein 8 kiloista puudelia, vielä kun kaikki naapurit tuijottivat aamukahvi pöydistään Aamulehden lomasta. Mutta selvisin kuitenkin viikonlopusta suht. kunnialla. :)

Sunnuntaiaamuna sitten kello soikin puoli seitsemältä, mikä tuntui ihan inhimilliseltä ottaen huomioon yön sisältäneen yhden ylimääräisen tunnin nukkumisaikaa. ;) Aamulla ohjelmassa oli tavaroiden pakkaamista, Titon harjaamista enimpiä takkuja pois ja jännittämistä miten päivä mahtaakaan mennä... Yhdeksän aikaan Heidin porukat saapuivat hakemaan minut ja jännittynyt tunnelma seurasikin meitä melkein koko matkan, aivan perille asti. Hallissa tuli heti ongelmia, kun Saaga pelkäsi liukasta lattiaa. Onneksi Tito oli ihan älyttömän reipas, häntä ja pää pystyssä käveli vaan ihmisten ja koirien lomassa, eikä hätkähdellyt ollenkaan vaikka isot leonbergivauvvat vähän karkailivatkin sen luokse tekemään tuttavuutta. :D Häkkipaikkojen löytäminen olikin ongelmaista, lopulta löysimme vähän tilaa ihan hallin perältä, colliekehän viereltä. Sitten oli ongelmaista löytää ystäväni, jotka aikoivat olla villakehän laidalla, joka siis sijaitsi taas aivan hallin toisessa äärilaidassa. Onneksi ystäväni löysivät minut ja auttoivat Titon laittamisessa. :) Tito pääsi myös kiertelemään hallia Hannan kanssa, jonka kanssa Tito kisasi kahden aikaan Junior Handlerissa kuudenneksi! Ihan huippu suoritus! :) Lisäilen kehästä tänne ehkä kuvia, jos Hannalta saan vielä luvan.. Kuvia alla! Sitä ennen kävin nopsasi esittämässä porukamme Nallen tuloksena PEK1 KP PU2 ! Kiitos kuvasta Heidille :)

Saagan kehä oli yhtaikaa Nallen kehän kanssa, mutta heille ei tällä kertaa tulosta (ei sijoittunut kilpailuluokassa eikä saanut sitten KP:takaan), collieita olikin kyllä paljon!

Villakoirien kehähän oli noin puolitoista tuntia myöhässä ja sitä saimmekin hieman odotella vielä JH-kehän jälkeen. Siitä olikin hyvää aikaa saksia Tito loppuun. :) Kääpiöissä ystäväni pentunen oli ROP, mikä oli aivan mahtavaa! Onnea vielä heille! :) Sitten lopultakin kun keskarit alkoivat, kehään meni pikkupentu-uros, saaden KP:n. Sitten oli Titon ja Siriuksen vuoro, Tito pääsi ykkössijalle ja Sirius kakkoseksi. Ja jos ymmärsin oikein niin vain Tito sai KP:n. Paras uros kilpailussa pikkupentu tuli ensimmäiseksi ja Tito toiseksi, saaden sekä tuomarin, että kilpakumppanilta kehuja, mikä tuntui tosi hyvältä :) Tito meni kokoajan kuten automaatti ja oli koko päivän hallissa, niinkuin olisi kiertänyt näyttelyitä jo monta vuotta! Ihan mahtava pentu kyllä. Todella hyvä hermoinen ja rauhallinen, mutta silti niin iloinen ja jaksoi koko päivän pusutella ihmisiä, jotka kävivät rapsuttelemassa. Ihan mahtavaa :) Alla minun ottamia kuvia JH-kehästä ja Heidin ottamia kuvia rotukehästä sekä lopuksi arvostelu.

Tuomari: Eeva Resko

Erittäin hyvän tyyppinen, upea pää ja ilme, hyvin kulmautunut edestä, mutta hieman ranskalainen. Erittäin hyvä runko, hyvä häntä ja hännän kiinnitys, normaalit takakulmat, liikkuu hyvin. Hyvä väri

PEK1 KP PU2

Ja kehän laidalla juttelimme, että aika monelle tuomari oli maininnut tuon ranskalaisuuden, tarkoittaen ilmeisesti hieman kiertyneitä eturaajoja. Mutta arvosteluun olen enemmänkin kuin tyytyväinen, vaikka olisihan se hieman turhankin ytimekäs, verrattuna esim collieiden arvosteluihin, joissa ei meinannut paperi riittää pituudessa ;) Tuomarina heillä olikin Eerolan Päivi :)

Kiitos vielä kauheasti kaikille näyttelypaikalla hengessä olleille ja erityisesti matkaseurasta Heidille porukoineen! :) Autossa jo juttelimmekin, ettei tämä taida jäädä viimeiseksi reissuksi ;) Mutta luultavasti seuraava näyttely on kuitenkin vasta tamminäyttely.