Pakko päivitys

Nyt ei auta, pakko tehdä hätäpäivitys! Wallu valioitui tänään Pöytyän näyttelyssä! Tuloksella ERI1 SA PU1 SERT ROP FI MVA ! Niin mahtavat fiilikset tosta pojasta että pakko saada jotenkin purettua. Laitan kuvia ja arvostelun myöhemmin kokonaisuudessaan ja päivitän paremmin tiedot :)

Satunnaista päivittelyä..

Anteeksi vielä, etten ole oikein pystynyt blogia päivittelemään täältä maalta käsin. Kännykän suoma netti on mitä on, vaikka "kattava" ja "nopea" 3g verkko maassamme onkin. Taitaa vaan riippua siitä asuuko kehä kolmosen sisä vai ulkopuolella, että kattaako vaiko eikö nopeudesta puhumattakaan..

Laittelen nyt tähän vaan lähinnä kuvia piskeistä. Molemmat olis taas trimmattuna (kiitos Idalle Titon trimmauksesta), joten piti ottaa sitten seisotuskuviakin. :) Pojat ovat tulleet hyvin toimeen keskenään ja Tito voi erinomaisesti alkuhankaluuksista huolimatta (siis ruokaongelmat).

Eli Tito täyttää torstaina (14.7.) 5kk. Kerran ollaan käyty mätsärissä, tulos PUN ei sijaa. Samalla kerralla Wallu sijoittui punaisten kolmanneksi, vielä mies tuomarilla! Hyvä poika. :) Titon kanssa ollaan suunniteltu vielä parit mätsärit ainakin tähän loppukesäksi ja alkusyksystä sitten pari pentunäyttelyä. Wallulle on nyt kolme näyttelyä tiedossa loppukesäksi, ainakin Pöytyä kr ja Tornio kv. Lisäksi loppukesästä käymme LUT-kokeessa, toivottavasti se koe nyt järjestetään myös. Ehkä kolmas kerta toden sanoo, eikö?

Titosta sen verran, että sillä nyt hampaat vaihtuu, alaetuhampaat ja poskihampaat ovat kaikki puhjenneet ja asettuneet ihan hyvin. Uimassakin poika on käynyt, tosin ei uskalla vielä oikein syvälle tulla. Se on kova kahlailemaan ja pyydystämään pikkukaloja. Vielä vaan ei olla yhtään saatu kiinni. Ihana miten rohkeasti se sukeltaa, ennen on letti märkänä kuin muu koira! Walluhan taas ui entiseen tapaansa niin paljon kuin vain sallitaan ja jaksetaan katsella sen uintia. Kuopiossa käydessämme se jopa masentui, kun en päästänyt sitä lähtiessä lampeen uimaan. :D

Yllätyksellistä pääsiäistä!

Pitkä aika taas on kulunut päivittelystä, kun on hieman kiirettä ollut. Aika moni jo tietääkin, mutta julkistetaas nytten ihan oikeasti: Meille tassutteli 15.4. neljä pientä mustaa tassua. Pieni pörröinen Tito-poika muutti meille 8,5vk iässä. Herrasta pitäisi tulla musta keskikokoinen villakoira, aika näyttää mitä pojasta sitten oikeasti tulee. Melkoinen tappajapuudeli hän kuitenkin on. Ihan hulluna kaikkiin "oikeisiin" luihin, possunkorviin ja sonninsuteihin. Kaikki pehmoeläimet pitää tappaa ravistelemalla niskasta. Myös kaikki liikkuva pitäisi saada kiinni ja tapettua, niin lentelevät lehdet, parkettimoppi kuin heiluvat housunlahkeet. Melkoinen peto taitaa pojasta kehittyä, mikä onkin hyvä kun harrastuskoiraa hänestä kaavaillaan. Tulevaisuuden suunnitelmat sisältävät ainakin näyttelyihä, agilityä ja tokoa, sekä kokeilumielessä ainakin vepeä, mejää, flyballia ja juoksua/canicrossia.

Kesäajaksi joudumme myös jättämään Kajaanin. Mieheni pääsi Vieremälle töihin ja sinne muutammekin sitten kesä-heinäkuuksi. Toki käväisen aina Kajaanissa harrastuksissa, mutta suurinosa harrastuspuolestamme kohdistuu sitten iisalmi/kuopio suuntaan, kun ovat lähempänä. Vuokra-asuntomme sijaitsee kivassa pienessä taajamassa 10km Vieremän keskustasta. Saunallinen rivari pikkupihalla, mikäs sen parempaa saunahullulle russelille ja villavauvalle ;) Ihan asunnon takapihalla näytti olevan iso koulun kenttä, mitä emme varmasti malta olla käyttämättä koirien kanssa. Lisäksi metsää näytti olevan juoksutusta varten. Toivotaan että joku lätäkkökin löydetään vesipedoillemme. Titokin on jo siis kerran uinut vesikupissa narulelun kanssa, niin en usko että se välttyy vesi-innostukselta kun vielä Wallu on opettamassa..

Koirilla on mennyt hyvin keskenään ja minusta tuntuu, että Wallu ei suostuis enää luopumaan pikkuisesta :) Se vaikuttaa kiintyneeltä, seurailee sitä ja nuuskii aina ohikulkiessaan häntää heiluttaen. Se myös tykkää leikkiä pikkuisen kanssa, vaikka aika ilmiselvää on kuka aina voittaa, kuten yhdestä alla olevista videoista voi huomata. :)  

Harkitsin pentublogin avaamista, mutta näyttää siltä että Petsien puolelle menee nämä meidän päivittelyt ja enempää en sitten ehdikään. Tässä siis linkkejä kuviin, videoihin yms.

Blogi: http://www.petsie.fi/pet.php?petid=176782&s=blog

Videot: http://www.petsie.fi/pet.php?petid=176782&s=videos

Kuvat: http://www.petsie.fi/pet.php?petid=176782&s=images

Nyt hyvää pääsiäistä kaikille ja mukavaa koiranpäivää, joka on siis huomenna! :)

Päivittelyä ja kuulumisia

Kiireinen kevät, kuten aina. Kuumeinen kevät, kuten aina, mutta vielä odotellaan sitä itse nuhakuumetta. ;) Vielä jonkin aikaa odottelua ja pieni, iloinen elämänpiristäjä pitäisi saapua taloon. Siitä tarkemmin sitten myöhemmin!

Päivittelin pitkästä aikaa kavereideni blogien listaa. Siitä onkin aikaa kun viimeksi sinne olen blogeja lisäillyt ja kymmenkunta niitä taisi sinne nyt tulla. Sieltä voi myös ottaa hieman vinkkiä edellisen viittaukseen. Käykäähän jokatapauksessa kurkkimassa myös noita muiden blogeja!

Tämän vuoden mätsärikausi aloitettiin myös viikko sitten Kodin Terran mätsärissä. Wallu sijoittui pienten PUN4! Saa sanoa että tämä oli ihan oikeasti työvoitto. Tamminäyttelyn huonojen kokemuksien jälkeen poika on ollut aika varautunut ja meinannut turhaankin (ainakin minun mielestä turhaan..) puolustautua muilta koirilta kehässä. Suomeksi siis vähän ärähdellyt muille jos tulevat yhtään liian lähelle. Tuusniemellä meillä oli onnea kun oltiin avoimen luokan ainut koira, niin Wallu käyttäytyi tosi hienosti. Sielläkin se vähän mulkoili kehän laidalle ettei sieltä vaan kukaan hyökkää kimppuun. :/ Mutta jokatapauksessa tuo oli nyt ensimmäinen mätsäri ja lisää on tulossa tälle keväälle vaikka kuinka paljon. Toivottavasti mekin päästään sitten kehään, kun viimevuosikin meni taas siellä "pöydän väärällä puolen" eli talkoissa. Mutta jonkunhan ne työtkin on tehtävä, että muut saavat huvitella! :) Toivotaan myös että päästään Wallun kanssa sinne luolakokeisiin toukokuussa ja viimeinen sertikin jostain napsahtaisi. Pitää tässä vaan varmuutta saada pojalle taas, ennenkuin varsinaisesti kehään rynnätään. Voi olla ettei ennätetä vielä tuonne Someron näyttelyyn, kun luolakokeetkin ovat samoihin aikoihin. Katsellaan nyt, ei oikein uskalla vielä suunnitella kovin pitkälle eteenpäin. :)

Viikolla oli myös Kainuun Kennelpiirin yleiskokous, minne pääsin yhdeksi KSTK:n edustajaksi. Siellä oli paljon mielenkiintoista asiaa, varsinkin Kennelliiton puheenvuoro oli hyvin mielenkiintoinen, sen piti vierailija, Kennelliiton toiminnanjohtaja Pekka Ala-Jaakkola. Hänellä oli muuten pikkusen hieno koirakravatti, mikäli oikein katsoin! :) Ja oli muuten pikkusen pitkä kokous. Ennen klo 17 lähdin ajelemaan Mainualle ja pitkälle yli yhdeksää kello näytti kun ajelin pimeällä kotiin. Taisi muuten olla se illan kovin myräkkäkin myös juuri silloin. Mutta mukavaa oli, näitä on kyllä todella mukava hoitaa. Kiitos kaikille, että saan tehdä tätä hommaa! :)

Sitten vielä semmoinen pieni mainos, että KSTK järjestää pentukerhon! Sinne on ilmoittautumiset käynnissä juuri nyt! Äkkiä kaikki mukaan, paikkoja kurssille on vielä paljon! :) Lisäinfoa foorumilta -> http://p4.foorumi.info/kstk/viewtopic.php?t=229

Silmätarkki + luolailu

Kävimme Wallun kanssa Sotkamon joukkotarkastuksessa tutkituttamassa silmät ja ne todettiin täysin terveiksi. Samalla otimme rokotuksen ja Wallulle passin. Tiedä vaikka innostuisi ulkomailla käymään esimerkiksi näyttelyissä. :)

Seuraavat luolakokeet menevät sittenkin jonnekin keväämmälle. Oulun koe jouduttiin perumaan vähäisen koiramäärän takia, harmi! Ei olla vielä osattu päättää minne mennään seuraavaksi. Huhtikuussa olisi Kruunupyyn ja Karttulan kokeet vaihtoehtoina, joista Kruunupyy kiinnostaa enemmän. Toukokuussa olisi toinen mahdollisuus mennä Ouluun. Tällä hetkellä parhaimmalta tuntuu tuo Kruunupyyn koe, mutta täytyy harkita vielä.

Kävimme lauantaina kuitenkin Oulussa pyörähtämässä katsomassa koiranpentuja, mutta eipä siitä vielä sen enempää kun kaikki on vielä niin epävarmaa. :) Toivottavasti tässä jossain vaiheessa kevättä/alkukesää se pentu meille tulla tupsahtaisi.

Käytiin sitten viikonloppu viettämättä Puolangalla ja Nasu-rouvalla oli siellä juoksut. Sai uroskoiria vähän hätyytellä porstuasta kauemmaksi ja yhden koiran sain kiinni ja soitin paikalliselle löytöeläintarhalle, josta kävivät sen sitten hakemassa. Sellainen oli heidän äänensävy että pitkästäaikaako yhtäaikaa Nasulla juoksut ja Hanne Puolangalla, ei ole ensimmäinen kerta kun joutuvat meiltä hakemaan uroskoiria. :D Minä kun en raski antaa niiden juosta vapaana, vaan otan mielummin kiinni ja järjestän tuollaiseen suojaisaan paikkaan, missä niistä huolehditaan.

Nasu oli oikein pirteänä ja leikkisänä pitkästä aikaa. Tai onhan se hyvinkin vielä pirteä ikäisekseen, mutta juoksujen aikaan varsinkin on aina hyvin pirteä ja iloinen, mutta myös välillä hyvin fleqmaattinen. En kuitenkaan raskisi sitä leikkauttaa, vaikka ikää on jo ja pentuja ei ole tarkoitus tosiaankaan teettää. Olisihan se turvallisempi niin ei vahinkopentuetta pääse tulemaan, mutta toisaalta se on aina niin onnellinen juoksujen aikaan ja tuohan se vaihtelua elämään. Mutta pitää alkaa pohtia syntymäpäivälahjaa, huhtikuun lopussa rouva täyttää jo kuusi vuotta! :)

Minäkö terrieri-ihminen?

Tunnistatko itsesi seuraavasta tekstistä? Ei mennyt kyllä kovin kauas ainakaan minusta :D (netistä kopioitu)

Terrieri-ihmiset

-ottavat kannettavan jakkaran mukaan metsään, kun ei ne terrierit sieltä kuitenkaan käskystä tule, tulevat sitten kun kaikki mahdolliset pienriista-alueet on tutkittu
-terrierit ovat kotioloissa missä haluavat, ei ne omistajat niitä kuitenkaan uskalla komentaa
-lenkille ei tarvitse remmiä mukaan, koira roikkuu kuitenkin koko lenkin omistajan lahkeessa – jollei sitten löydä mielenkiintoisempaa lahjetta…
-terrieri-ihmisillä on eteisessä valmis hylly korvatulppia varten – tästä voi jakaa jokaiselle kyläilijälle parin – koirat räkyttävät kuitenkin taukoamatta, eikä niille kuitenkaan edes sanota mitään
-Vieraita koiria -rodusta riippumatta- ojennetaan samalla spartalaisella tyylillä kuin omia kovakalloja
-Viikon kohokohta on se, kun oma ärrieri tuo kotiin saaliina tapetun myyrän tai pari. Edes myyrän raatojen siivoaminen aamuyöllä olohuoneen matolta ei aiheuta kuvotusta vaan ylpeyden tunteen, onhan se vain merkki siitä, että koira toteuttaa alkuperäisiä vaistojaan.
-Loukkaantuu verisesti kun joku väittää terrierejä räksyttäviksi kotiterroristeiksi.
-Yrittää jatkuvasti todistaa kuinka “meidän koira ei ainakaan hauku yhtään sen enempää kuin naapurin tavallinen sesse”
-Omistajansa mielestä terrieri ei ole tyhmä tai tottelematon. Se vain miettii tarkkaan kannattaako kaikkia omistajan (älyttömiä ) päähänpistoja noudattaa.
-Terrieri-ihmisen suunnitelmat viikonlopuksi: perjantai- iltamyöhään pimeässä metsässä tuntien rämpimistä ja verisen sienen perässä vetoa. Takaisin tullaan myös omat vaatteet veressä ja näky on kuin murhan jälkeen. Lauantaina yritetään saada koira löytämään ja seuraamaan sitä samaista veristä jälkeä. Lopuksi hihkutaan, kun koira löytää hirven koiven/pakastetun pupun ja hautaa sen. Jääkaapista löytyy aina pullo tai pari verta ja sehän on vain ihan normaalia.
-Terrieri-ihmisten koirilla on aina joko murrosikä, uhmaikä, juoksuaika tulossa, menossa, päällä tai ainakin naapurin koiralla on juoksu. Tällä perustellaan koiran riekkumista hihnassa ja sitä ettei sillä ole korvia. Oikeastihan terrieri ei ole yhtään sen vaikeampi kouluttaa kuin mikään muukaan koira.
-Samalla terrieri-ihmiset ovat kuitenkin ylpeitä että heillä on terrieri, joka pysyy jotenkuten aisoissa, koska se on niin vaikea kouluttaa.
-Jos joku saa terrierillään hyväksytyn tokotuloksen alokasluokasta, sitä pidetään vähintään SM-tasoisena asiana.
-Karkeakarvaisten terriereiden omistajat jaksavat aina ylpeillä koiran helpolla ja siistillä karvalla, mutta kiroavat samalla sitä, että heidän asuntonsa on aina täynnä hiekkaa.
-Heidän koirillaan on kaikki mahdolliset vaistot tallella, ne osaavat jäljestää ja saalistaa ja etsiä ja mennä luoliin ja mitä vielä. Johan sen todistaa se, miten sievästi koirat seisovat näyttelykehässä!
-Terriereillä ei ole jalostuksen aiheuttamia luonne- tai terveysongelmia. Kaikilla muilla koirilla on.
-Terrieri-ihmisten mielestä on ihan luonnollista, että pennun korvat pitää liimata. He myös hermostuvat, jos joku kehtaa kyseenalaistaa moisen asian.
-ei kannata ostaa kalliita ulkoiluvarusteita, kuitenki menee rikki
-ei kannata ostaa vaaleita ulkoiluvarusteita, kuitenki likaantuu
-kamala tyranni joka karjuu pienelle söpölle koiralle
-aivoton täti joka tykkää että on vain söpöä kun koira rähisee vastaantulijoille
-kamala tyranni joka ei anna söpön koiransa moikata vastaantulijaa vaikka koira sitä ihan selvästi tahtoo
-tykkäävät esitellä koiransa tempputaitoja

Tuusniemi rn 20.2.11

Käytiin sunnuntaina Tuusniemellä ryhmänäyttelyssä. Odotukset olivat kovat, kun laskin että Wallu olisi kolmas uroksista ja on aakkosissa loppupäässä ettei montaa urosta sen jälkeen pitäisi samassa luokassa olla, eikä ole koskaan tainnut ollakaan. Päästiin paikanpäälle ja katsoin heti luettelosta, että uroksia on vain se kolme joista yksi on pentu! Wallu oli siis yksin avoimessa ja meillä olisi nyt todella hyvät mahdollisuudet napata se viimeinen serti! :)

Paikanpäällä se oli tosi rauhallinen ja odotusaika meni enemmittä häiriöittä. Kun katseltiin kehää, niin harjoitusarvostelija (mies) ei juurikaan koskenut koiriin vaan kaiken teki päätuomari(nainen), jos niissä ei ollut jotain erityistä mainittavaa (ilmeisesti). Todella kauan kyllä piti koirien seisatella alussa, pöydällä ja lopussa. Liikkeitä ei tehnyt kuin kerran edestakaisin ja luokassaan tietenkin pari kertaa ympäri. Ensimmäinen pentu sai vain PEK1 ilman KP:ta, eka uros joka kilpailisi SERTistä sai EH:n, joten Wallu olisi ainut koira PU-kehässä ja sillä olisi erinomaiset mahdollisuudet saada SERT ja samalla se saisi myös ainakin VSP tuloksen! Olin hieman innoissani.

Wallun kanssa mentiin ensin "luokkaseisotukseen", jossa saatiinkin seisatella kauan kun tuomarit teki yleiskatsausta. Lopulta tuomari kysyi ikää, johon vastasin 2v 2vk, ja pyysi sitten liikkumaan ympäri ja edestakaisin.

Liikkeet menivät aivan älyttömän hyvin. Ajoitin kaksi kierrosta niin että ekan kierroksen saan Wallun kunnolla liikkeelle ja toisen kierroksen menen sitten kunnon ravilla, ettei varmasti ala pomppia tai laukkaamaan jos aloitan liian nopeasti liikkumaan. Liikkeiden lopuksi rupesin seisottaan Wallua vapaasti, mikä on sen bravuuri, mutta pyysikin suoraan pöydälle! Se hieman harmitti. Pöydällä Wallu seisoi aluksi tosi nätisti. Naistuomari alkoi kopeloida ja Wallu oli hienosti siihen asti kunnes mies tuli kokeilemaan niin alkoi perääntyä ja änkesi ensin naistuomarin syliin ja sitten minun syliin. Sain sen kuitenkin takaisin seisomaan ja he tutkivat loppuun.

Hyvin Wallu kuitenkin antoi miehenkin käsitellä (ottaen huomioon kolmannen kuvan ilmeen). Mies ei vaan oikein osannut vielä tutkia parsonia, ainakin rintakehää ei oikein osannut tai ehkä uskaltanutkaan ottaa käsiensä väliin kunnolla. Noh harjoittelijahan vasta olikin, niinkuin Wallukin. :

Meidän ensimmäinen onnistunut liikekuva sivulta! :)

Jollakin hieman epäileväinen katse. Ei taida oikein luottaa miesharjoittelijaan. Tuomarina oli siis Marja Talvitie ja harjoittelijana Kimmo Mustonen.

Pöytäarvostelussa tuomari sanoi seuraavat asiat mitä ei ollut arvostelussa varsinaisesti: Yleisvaikutelmasta saisi paljon paremman kuvan, jos karvaa olisi paljon vähemmän ja sitä saisi tuosta turkista helposti pois (minusta karva ei kyllä ollut vielä kypsää, enkä sanoisi sitä helposti pois otettavaksi). Koiralla on erinomaiset pään mittasuhteet ja aivan älyttömän kauniit silmät. Koira on ihanan iloinen kun häntä vaan kokoajan heiluu.

Sitten mentiin seisomaan pöydän eteen ja naistuomari alkoi sanella arvostelua. Siinä saikin seistä kauan. Wallu vähän häiriintyi hieman kehän ulkopuolella yhtäkkiä metakan nostaneista koirista eikä meinannut uskaltaa seistä niin menin kyykkyyn sen viereen ja sain sen seisomaan. Häntää sai kyllä vähän houkutella heilumaan. Miestuomaria se katsoi aika pahasti kun se meni vähän matkan päähän Wallun eteen seisomaan ja katsomaan sen ilmettä tai ehkä ihan ilmeisestikin silmäilemään.

Lopuksi saatiin sininen nauha, mikä tarkoittaa nykyisin EH:ta. Harmitti aika paljon sillä hetkellä, mutta todella tyytyväinen olen Wallun käytökseen ja myös tulokseen. Paljon parempi tämä on kuin EVA tai HYL. :)

Tiukka oli kyllä tuomarin linja parsoneilla, yksi ainut ERI jaettiin ja se menikin supersuloiselle Pepperille, joka sai myös SA:n ja kaikki muut mahdolliset hilut rotukehästä siihen päälle! :) Onnea Pepper! :)

Loppuun vielä arvostelu: Hieman raskaan vaikutelman tekevä. Erinomainen pää. Riittävästi kulmautuneet raajat. Hyvä ylälinja ja häntä. Liikkuu hyvin niin halutessaan. Tarvitsee kehä tottumusta. Hyvä karvan laatu. Olisi enemmän edukseen paremmassa turkissa.

Tulos: AVO-EH

Seuraavaksi varmaan mennään Someron ryhmikseen, kun kasvattajakin aikoi sinne ehkä tulla :) Saa nähä saako Wallun ilmoittaa sinne jo KÄY-luokkaan vai meneekö vielä AVO-luokkaan. KÄY-luokassa voisi olla paremmat mahdollisuudet kun vähemmän koiria niin saa olla rauhassa :) Eriasia miten tuomari sitten katsoisi asian.. saa nähä.. Parin viikon päästä tosiaan luolakokeet. Toivotaan, että sieltä saataisiin hyvä tulos työskenneltyä. :)