Talviloma alkoi minulla viimeviikon perjantaina, ja sehän tarkoittaa niitä perinteisiä asioita: koiramaista toimintaa sekä flunssaa. Flunssa onneksi alkoi vasta eilen kunnolla, joten monenlaista on ehditty tehdä.
Perjantaina oli puudelin pesupäivä ja lauantaina näyttelymatka Enoon Pohjois-Karjalaan. Matka oli oikein mukava hyvässä seurassa. Ja seuranahan toimi Titon kasvattaja ja osa perheestä :) Titoa kyllä harmitti kun ei saanut siskon kanssa painia ennen näyttelyä, ihan tylsää! Mutta kivaa oli kun sai vanhoja tuttuja taas moikkailla ja pusutella!
Itse näyttelykin meni todella hyvin! Tito sai ERInomaisen ja vielä oikeasti erinomaisen arvostelunkin! Tuomarina toimi Veli-Pekka Kumpumäki ja arvostelu oli tämännäköinen:
Iloinen ja reipas, kauniisti liikkuva, vielä kauttaaltaan kapea uros. Hieman ulkonevat poskiluut, muuten hyvä pään pituus ja linjat. Hyvä ylälinja, hyvin kulmautunut. Lupaava eturinta. Sopiva luusto. Pentuturkki vaihtumasssa. Väri saisi olla syvempi musta.
Ja tulos: JUN ERI JUK 1 :)
Näyttelyn päätteeksi matkasimme Puolangalle koko porukka, Ollilat mökilleen ja minä menin vanhempieni luokse taas kyläilemään. Nasu oli ihmeissään kun Wallu ei tullutkaan, mutta leikki sitten taas Titon kanssa paremmin :) Vaikka välillä ärsyttikin kun Tito vaan roikkuu niskassa tai jalassa kiinni kokoajan.
Sunnuntaina kävimme mökillä leikkimässä siskon ja leikkisedän kanssa. Tai Tito sai leikkiä, minä olin kameran varressa :) En laita kuvia vielä tähän, kun odottelen jos saisin jostain kuvia myös Enon kehästä.
Maanantaina Tito sai jäädä Nasun kanssa kahdelleen kotiin kun kävin mummoni luona kylässä. Ilmeisesti olivat hyvin pärjänneet, tosin kaljalavan olivat silpunneet jostakin (ilmeisesti tyhjän sellaisen). Tai ainakin Tito oli silpunnut kun hampaiden väliin oli jäänyt pahvin palasia ;) Mutta mitäs pienistä!
Tiistaina tulin iltapäivästä takaisin kaupunkiin ja pojat saivat leikkiä koko illan yhdessä jälleennäkemisen riemusta, tosin sisällä kun mulla oli jo hieman flunssaista oloa. Wallulla olikin ollut kova ikävä!
Keskiviikkona ystäväni houkutteli minut käyttämään Wallua rokotuksilla, kun joukkotarkistuksen yhteydessä kävi ilmi että Wallu pitäisi rokottaa mutta en oikein ymmärtänyt että mikä rokotus on menossa vanhaksi, paitsi tietenkin vuosittainen Rabies olisi hyvä uusia. Kävimme elukkalääkärissä ja tosiaan vain rabies-rokote oli menossa vanhaksi, mutta paljastuikin ettei Wallua voi edes rokottaa kun korvassa on niin kova bakteeritulehdus! Pyysin siis ottamaan korvista näytteet kun se aika ajoin niitä rapsuttelee hieman enemmän ja ne hilseilee ja vähän töhnii, että jos siellä on vähän hiivaa tms. Mutta onneksi kurkattiin korvaan, sillä muutenhan tulehdus olisi vaan pahentunut ja tosiaan rokotuskin mennyt vähän hukkaan! :( Wallu on rapsutellut korviaan aika-ajoin vähäsen, mutta viikottaisella oto-clean putsauksella se on pysynyt hyvin maltillisena. Mutta toivottavasti tämä yksi antibioottikuuri riittäisi! Ja tippoja saatiin myös korviin.
Keskiviikkoiltana oli sitten vuorossa Titon kans agilitytreenit RumaRakilla. Aamulla sainkin ilmoituksen, että muutaman viikon päästä on tulossa möllikisat, saa nähä osallistutaanko sinne junnu-luokkaan, vai ollaanko silloin kulkemassa jo erkkaria kohti. Ja miten erkkariin mennään, kun tili meinaa tyhjentyä aika tehokkaasti tuonne Wallun korvaläppiin. :/
Agitreenaissa teemana oli persjätöt. Lisäksi treenattiin tehokkaasti keppejä ohjureilla pimeästä ja avoimesta kulmasta, sekä niin että otettiin putkesta vauhtia, sekä treenattiin kokonaista puomia 2on 2off kontaktilla. Titolla meinaa takajalat tippua puomilta, joten laitettiin hyppyesteen siiveke toiselle puolen tukemaan oikeaa asentoa, ja sitten se alkoikin jo sujumaan todella hyvin! Ja lähti epävarmuus siitä, että miten siinä nyt täytyisi olla. Persjättöjä treenattiin hyppy-putki radalla. Putkien suulla persjätöt onnistuivat todella hyvin, mutta hyppyjen välissä niiden teko olikin vaikeampaa. Minulla oli vaikeuksia ehtiä oikeaan paikkaan ennen Titoa ja Titolla oli vaikeuksia lukea minua kun minulla oli kiire. Mutta yksittäisenä harjoituksena saatiin sekin tehtyä. Ja tehtiin sitten vähän jo pidempää rataa niin, että tehtiin persjätöt pelkästään putkien suulle.
Kaiken kaikkiaan melkein viikko on lomaa nyt takana ja se on kyllä ollut todella upeaa aikaa Titon kanssa! Tänään olisi vielä agilitytreenit viimeistä kertaa KSTK:lla tänä keväänä. Saa nähä saadaanko sieltä irti muuta kuin hiekkalaatikko vessaan kun Tito laitetaan sinne kuivumaan ;)
Ainiin ja mikä parasta, Tito syttyi ja rauhottui vetoleikeistä agitreeneissä! Aluksi tuntui ettei se tiedä mitä tekisi ja halusi vain räksyttää radalla olevilla koirille, mutta sain sen keskittymään itteeni leikittämällä sitä Päivin tekemällä Titon synttärilahja vetolelulla, sitten ensimmäisen treeni"jakson" (kepit, puomi) jälkeen sain sen pois ylikierroksilta keskittämällä lelulla leikkimiseen ja siten rauhoittumaan ja olemaan räksyttämättä muille, että saatiin treenattua vielä lopputunti aktiivisesti. Välillä sen keskittymiskyky meinaa kadota yksittäisten asioiden treenaamisessa, mutta radalla tuo keskittyy yhä paremmin ja paremmin! Tällä kertaa se karkasi radan lopuksi kaksi kertaa, mutta molemmilla kerroilla tuli kutsusta pois! Ihan loistava tyyppi! :) Tästä toivottavasti päästään siihen, ettei se karkaa enää radalta ollenkaan, tai jos karkaa niin tulee takaisin jo ennenkuin menee hyppimään toisten ihmisten luo (eilen siis karkasi hyppimään toisten treenaamassa olevien ohjaajien luokse, ei niinkään koirien eli ehkä se viimeks oppi että sieltä tulee iso sana jos menee kesken treenin toisten koirien luo?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti